Ensimmäiset opit pilaantuneista maista

Ensimmäisenä työpäivänä lähdin Harrin kanssa ottamaan pilaantuneen maaperän näytteitä Schauman Woodilta Heinolasta. Siitä alkoi pima-ura vuonna 1998. Näytteissä oli mukana paljon puuperäistä ainesta ja öljyanalyysissä sitten näkyi korkeita pitoisuuksia. Nyt piti selvittää analytiikkaa ja rinnakkaisnäyte teetettiin eri laboratoriossa toisella menetelmällä. Ei yhtään öljyä. Arviot menivät uusiksi. Varsinainen öljypilaantunut alue ei tainnut olla kovin iso. En enää muista. Mutta tällaista oppia saatiin heti ensivaiheessa.

Vanadiinipitoisuuksia ja ensimmäisiä havaintoja taustapitoisuuksista

Toinen tapaus oli Orimattilan kehräämöllä 1999. Alkuainepitoisuudet olivat koholla, ehkä vanadiini. Tutkittiin raskaan polttoöljyn tuhkan läjitysaluetta. Siinä toki oli vanadiinipitoisuudet korkeat ja alapuolisessa maassa myös. Mutta epäilyttävältä alkoi tuntua, kun savimassa esiintyi ohjearvon ylittävää pitoisuutta laajalla alueella. Nyt piti ottaa pari näytettä kauempaa. Näissäkin oli samaa koholla olevaa tasoa. Tästä opittiin nykyisin jo perusasiana tunnettu ja GTK:n julkisista rekistereistä löytyvät taustapitoisuudet. Ei näitä asioita oltu koulussa opetettu eikä kyllä paljon muutakaan käytännön tai Espoon toimiston Kimmon opettamaa asiaa. Kimmo on yksi Suomen pima-pioneereja. Ei meitä monta ollut silloin kun aloitin. Luen itseni siihen harvaan joukkoon, jotka tekivät pima-töitä jo viime vuosituhannella.

Ensiaskeleet Viatekilla

Viatek oli osa ruotsalaista Skandia Consulttia ja suomen yhtiö oli SCC Viatek Oy. Lahden toimisto oli Geoston taustan omaava ja keskittynyt geoteknikkaan ja mittauksiin. Olin siinä porukassa ensimmäinen ympäristöalalta. Alkuun tein myös maarakentamisen laadunvalvontaa, levykuormituskokeita, tiiviyskokeita Troxlerilla ja vesivolymetrilla, maalaboratoriossa kosteus- ja maalajimääritystä, kuiva- ja märkäseulontoja, areometrejä, Proctorkokeita. Myös tärinäkatselmukset ja -mittaukset tulivat tutuksi.

Ympäristöprojektit laajenevat

Pikapuolin kuitenkin pilaantuneen maan projektit täyttivät koko työajan ja työkaverikseni otettiin toisia ympäristöalan ihmisiä. Tehtäväkenttä laajeni myös mm. kaatopaikkarakentamisen suunnitteluun ja laadunvalvontaan, vesinäytteiden ottoon ja velvoitetarkkailuun, ympäristölupahakemuksiin, maa-ainesten ottosuunnitteluun sorakuopilta. 2000-luvun alussa tehtiin paljon huoltoasemien pima-kunnostusta. Samassa yhteydessä uudistettiin jakeluasemarakenteet valtioneuvoston päätöksen mukaiseksi. Siinä oli putkisto- ja suojausrakenteiden suunnittelua ja myös toteutuksen valvontaa. Sain nimityksen projektipäälliköksi eli vastasin itsenäisesti projekteista. Jo varhaisessa vaiheessa olin valmistellut mm. tarjoukset, joten nimityksellä tavallaan vahvistettiin tosiasiallinen asema.

Kehitys kolmessa vuosikymmenessä

Pima-asioissa kehitys on mennyt kolmessa vuosikymmenessä paljon eteenpäin. Kenttämittarit on kehittyneet ja yleistyneet. Alkuun oltiin valtaosin laboratoriomääritysten varassa. Ei tosin kaikille haitta-aineille ole vieläkään taloudellisesti käyttökelpoisia kenttämenetelmiä. Kuitenkin perusmääritykset ovat nykyisin rutiinia: öljyt, VOC:t, raskasmetallit. Kunnostusmenetelmät on pysyneet pitkälti entisellään. Yhä edelleen valtaosa puhdistetaan massanvaihdoin eli pilaantuneet maat kaivetaan ja toimitetaan luvanvaraiselle vastaanottopaikalle. Voimakkaasti pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely oli muinoin vain Ekokemin vastuulla (ennen sanottiin saastuneiden). Nyt vastaanottopaikkoja on enemmän ja niissä käsittelytekniikat on kehittyneet. On mm. kompostointia, stabilointia, termistä käsittelyä, erityisjätteen kaatopaikkoja. Maan pesu on jäänyt kokeilujen jälkeen pois. Huokosilmapuhdistusta ja muita in-situ-menetelmiä käytetään harvakseen. Käsittelyajat eivät monestikaan riitä tavoitteisiin ja menetelmiin liittyy erilaisia epävarmuustekijöitä.

Riskiperusteinen ajattelu muuttaa kenttää

Suurempana muutoksena on ollut pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi kohdekohtaisiin riskeihin perustuen. 25 vuotta sitten oli käytössä Samase ohje- ja raja-arvo. Toinen oli asuinalueelle ja toinen teollisuusalueelle. Selkeätä! Nykyään pitää tunnistaa altistuminen sekä kulkeutumis- ja leviämisreitit. Tältä pohjalta arvioidaan riskiperusteisesti pilaantuneisuus – ja puhdistustarve. Voidaan määrittää laskennallisesti tai eri viitearvoihin perustuvia uusia tavoitearvoja. Tavoitteena on, että vain tarpeellinen tehdään. Uusilla asuinalueilla ollaan varovaisempia ja joudutaan usein menemään ohjearvotasolle varmuuden vuoksi.

Kaatopaikat ja kiertotalous

Kaatopaikoilla on tapahtunut valtava muutos. Käytännössä vanhat on suljettu. Uusiakin on tarvittu muutamia ja niiden suojausrakenteet on pitkälle kehitettyjä. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on kehittynyt. Lisäksi poltto tullut voimakkaasti mukaan. Orgaanisen aineen sijoittaminen kaatopaikoille on kielletty. Kehitys kulkee kohti loppusijoituksen entistä pienempää määrää ja hyötykäyttöratkaisujen kehittymiseen. Betoni- ja tiilijätettä on aina käytetty maarakentamisessa. Hyötykäyttö on luvanvaraista, jotta riskisijoituksia ei tehtäisi ja viranomaisilla olisi tieto käyttökohteista.

Kiviainekset ja rakentamisen muuttuvat tarpeet

Maa-ainespuolella ei tulla toimeen pelkillä betoni- ja tiilijätteillä. Rakentamiseen tarvitaan myös valtavat määrät uusia kiviaineksia. Hämeen alueella 20–30 vuotta sitten käytettiin valtaosin harjusoraa ja siitä murskattuja soramurskeita. Kehitys on mennyt pääkaupunkiseudun kanssa samaan suuntaan ja nykyisin valtaosin käytetään kalliomurskeita. Hiekkaa ja soraa menee kuitenkin betoniteollisuuteen, teiden pintauksiin, suojahiekoiksi yms. Maailma muuttuu ympärillä. Samalla tietenkin myös suunnittelijoiden ja konsulttien toimeksiannot. Kehitytään ja kehitellään asioita jatkuvasti. Tässä tulee taas samat BAT ja BEP -periaatteet. Parempaa tekniikkaa ja parempia käytäntöjä.

Yrittäjäajatus kypsyy

Työ jatkui monipuolisena ja haasteellisena. Työnantaja oli osa pörssiyhtiötä, joka noteerattiin Tukholman pörssissä. Tanskalainen Ramboll kiinnostui tästä SCC:stä ja hankki koko osakekannan. Niin työnantajaksi tuli Ramboll Finland Oy. Nyt siis yrityksen tuotto menee Ruotsin sijasta Tanskaan, huonoa ruotsia puhuville skandinaaveille.

Moni asia vaikutti yrittäjäajatusten syntymiseen. Ehkä osatekijä on tuo ulkomaalaisomistus. Haluaisi nähdä suomalaisten työn hyödyttävän täysimääräisesti suomalaisia. Toisaalta toimiminen projektipäällikkönä melko itsenäisesti omien monipuolisten projektien kanssa myös herätti monesti ajatuksen, että tämä ei paljon poikkea siitä, että olisi oma yritys. Yrittäjätaustaa on myös suvussa, ehkä se on jokin luonteenpiirre… Olin jo ajatellut yrityksen nimeksi Insinööritoimisto Ekomaata, kun piti allekirjoittaa uusi työsopimus. Silloin piti selvittää mitä tarkoittaa sopimuksen kilpailukielto ja yrityksen valmistelun kielto. Ei kieltänyt suunnittelua, joten allekirjoitin.

Insinööritoimisto Ekomaa Oy syntyi 1.3.2010.

Yritystoiminta sai alkunsa tuttujen asiakkaiden kanssa, ja vuosien varrella asiakaskunta on kasvanut laajasti. Alusta asti tärkein tavoitteemme on ollut laadukas, asiakaslähtöinen palvelu ja pitkäaikaiset asiakassuhteet. Tämä tavoite on toteutunut – monen asiakkaan kanssa yhteistyö on jatkunut jo yli 20 vuotta. Kun molemmat osapuolet tuntevat toisensa, työ sujuu tehokkaasti ja luotettavasti.

Parasta palautetta meille on, kun asiakkaat palaavat uudelleen ja suosittelevat Ekomaan palveluita eteenpäin. Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme – ilman teidän luottamustanne Ekomaa ei olisi olemassa. Kiitos kuuluu myös koko henkilöstöllemme. Yhdessä olemme voineet kehittyä ja toteuttaa toimeksiannot asiantuntevasti ja asiakasta kuunnellen.

Työtä riittää edelleen, ja tiimimme on pieni mutta sitoutunut. Jos jaat palveluasenteemme ja sinua kiinnostaa toimia Ekomaa-asiantuntijana, ota yhteyttä. Tarvitsemme ajoittain erityisalojen osaajia, joita ei ole vakituisessa henkilöstössämme. Yhteistyö voi olla satunnaista, mutta parhaassa tapauksessa siitä voi kehittyä pitkäaikainen työsuhde.

15 vuotta Ekomaa – lähes 500 projektia

Ekomaa täytti 15 vuotta 1.3.2025. Merkkipäivä vierähti työn merkeissä, mutta hetki on hyvä pysähtyä. Olemme toteuttaneet lähes 500 erilaista projektia. Osa niistä, kuten pitkäaikaiset vesitarkkailut, on jatkunut koko tämän ajan. Valtaosa töistä on tutkimuksia, selvityksiä, suunnitelmia, lupahakemuksia ja valvontatehtäviä.

Toimialueemme ulottuu Rauman ja Vaalimaan välillä – pääpaino on eteläisessä Suomessa. Tomi ja Antti työskentelevät pääkaupunkiseudulta käsin, itse toimin Orimattilasta. ”Kotikenttämme” kattaa siis laajasti Hämeen ja Uudenmaan alueet.

Kokemuksella kohti kestävämpää ympäristöä

Tarjoamme ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan asiantuntijapalveluita vuosien kokemuksella. Erityisosaamistamme ovat mm. pilaantuneet maat, öljyvahinkokohteet, ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset, vesitarkkailu, betonijätteen hyötykäyttö sekä mittaus- ja kartoitustehtävät.

Kaikilla Ekomaan työntekijöillä on Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti omilla erikoisaloillaan. Osaamista kehitetään jatkuvasti koulutuksissa, sisäisessä perehdytyksessä ja oppimalla asiakkaiden toimeksiannoista.

Tsemppiä eteenpäin ja pidetään yhteyttä!

11.6.2025